Blogissa eletään kahden kodin arkea. Toisessa kodissa elää kaksi vanhusta joista yrittää parhaansa mukaan huolehtia vanhusten ainoa tytär. Tyttären kodissa asuu tyttären lisäksi hänen kihlattu, muutama sijoitettu lapsi ja välillä perheessä vierailee myös tukilapsia.
lauantai 6. helmikuuta 2016
Mummolla nälkä
Eilen palautin äidin ruoka-astiat paikalliseen ravintolaan josta vanhemmilleni lounas toimitetaan. Siellä sain kuulla että äiti ei ole viime aikoina syönyt juuri mitään ja ruoka-annos on tullut takaisin sellaisenaan. Sen oikeastaan tiesinkin sillä olin salaa tutkaillut tuota "ruokalaatikkoa" äidin syönnin jälkeen. Äidiltä kysyin syömisestä ja vastaus oli aina sama: KYLLÄ MINÄ OLEN SYÖNYT, ÄLÄ KYSELE. Soitin eilen vuodeosastolle ja kyselin äidin kuulumisia. Sydämen vajaatoimintaa nyt tutkitaan ja toistaiseksi äiti on vuodeosastolle. Nyt naapurikaupungissa mutta heti kun omalta paikkakunnalta paikka vapautuu niin tuodaan tänne. Sanoin sitten tuosta äidin syömättömyydestä ja hoitaja rupesi nauramaan. Eilen lounaalla äiti oli syönyt äkkiä oman ruokansa ja sitten toisen ruuat. Tämä toinen ei ollut jaksanut ruokaansa syödä. Mitä tästä pitäisi ajatella? Toisten seurassa ruoka maistuu mutta yksin ei. Minä en pysty omaa elämääni järjestämään niin että olisin aina äitini luona ruoka-aikaan. Meillä on niin erilainen elämänrytmi ettei se millään onnistu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti