Pappa kävi röntgenissä ja huonoja uutisiahan sieltä saatiin. Lonkasta on löytynyt lisää murtumia ja nyt on ehdoton liikuntakielto. Kielto on voimassa ainakin 6 viikkoa. Istua saa mutta siinä kaikki. Nuo löydökset voi olla jotain muutakin kuin kaatumisesta johtuvaa. Lääkärin kanssa en ole asiasta vielä keskustellut ja eipä ne asiat muuksi muutu vaikka niistä jutellaankin. Jotain siellä nyt on ja sille ei voida mitään. Tulehdusarvot on kuitenkin nyt normaalit ja muuten vointi hyvä. Kyllähän sängyssä olo vaikeaa ja eilenkin oli tulossa laitojen yli kun mentiin pappaa katsomaan. Kiire oli vessaan vaikka kakat oli jo ennättänyt vaippaan mennä. Jotenkin tuntuu että niin pieneksi on pappa kutistunut näiden viikkojen aikana jotka on vuodeosastolla ollut. Nyt on myös selvää se ettei pappa enää kotiin tule. Surullista mutta toisaalta helpottavaa. Kyllähän pappa on aina kotiin lähdössä kun siellä käyn mutta olen selittänyt parhaan taitoni mukaan ettei tuossa kunnossa ole kotiin lähtijäksi.
Eilen vein äitini päivystykseen ja sitä kautta naapurikaupungin vuodeosastolle. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito ovat jo pitemmän ajan tutkineet äidin jalkoja kun ne ovat niin turvoksissa. Eilen kotisairaanhoito soitti ja pyysi että veisin äidin päivystykseen. Kaatumisia on edelleen jatkuvasti ja toissa iltanakin olivat käyneet nostamassa mummon pystyyn. Sekavahan äiti on ollut jo pitkään joten ei sekään minusta ihan normaalia ole. Eilen jäi osastolle mutta nyt olen odotellut milloin puhelin soi ja mummo pitää hakea. Toivon kyllä että pitäisivät siellä viikonlopun yli niin saisin minäkin vähän hengähtää. Olisin ikään kuin lomalla vaikka omassa kodissa olenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti